Psykologian opiskeleminen

Psykologia on ollut jo vuosikymmenten ajan äärimmäisen suosittu oppiaine, eikä opiskelupaikkaa hevillä irtoa. Tiedekunnan ovien avautuminen monen motivoituneen ylioppilaan päämäärä ja pääsykoekirjat luetaan lähes puhki. Erityisesti tilastomatematiikka osoittautuu monen hakijan kohdalla suureksi haasteeksi tai kompastuskiveksi. Kilpailu on kovaa, mikä näkyy myös pääsykokeissa – sisäänpääsyprosentit ovat erittäin matalia moneen muuhun alaan verrattuna.

Kiinnostus psykologiaan herää usein lukioaikana, jolloin psykologiaa on mahdollista opiskella usean kurssin verran. Mikäli yliopiston ovet eivät aukea ensimmäisellä kerralla, hakee moni palavasti psykologiasta kiinnostunut uudelleen useampaan otteeseen unelmansa saavuttamiseksi. Ihmismieli ja siihen liittyvät haasteet ovat kiehtoneet kautta vuosisatojen, ja viime vuosien aikana kiinnostus erilaisia mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä kohtaan on kasvanut huomattavasti.

Psykologia kuuluu Suomessa kuuden eri yliopiston opintotarjontaan. Helsingin, Tampereen ja Turun koulutusohjelmaan haetaan psykologian alan yhteisvalinnassa. Åbo Akademi sekä Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot järjestävät sen sijaan pääsykokeet, joihin on ilmoittauduttava erikseen. Edellä mainittujen oppilaitosten ohella psykologiaa voi opiskella Helsingin yliopiston alaisuudessa toimivassa Svenska Social och Kommunalhögskolanissa.

Suomessa psykologian opetusta tarjoavat yliopistot ovat erikoistuneet eri osa-alueisiin. Koulutuksen sisältö vaihtelee näin ollen yliopistosta riippuen, eivätkä kurssit ole identtisiä. Vaikka kurssisisällöt vaihtelevat, on opiskelujen rakenne kuitenkin yliopistosta riippumatta sama, ja valmistuneet pystyvät työskentelemään samoissa tehtävissä.

Nykyisen tutkintorakenteen mukaisesti ensin suoritetaan kandidaatin tutkinto, jonka jälkeen käytännössä jokainen jatkaa maisteriopintoja. Opinnot sisältävät kaiken kaikkiaan 300 opintopistettä ja niiden arvioitu kesto on opiskelijasta riippuen 5-7 vuotta.

Aiemmin yksiportaisen, suoraan maisterintutkintoon johtavan perustutkinto-ohjelman aikana niin sanottuja ”ikuisia opiskelijoita” oli huomattavasti nykyistä enemmän. Viime vuosien aikana säädetyt opinto-oikeuteen ja opintotuen maksuun liittyvät tiukennukset ovat vaikuttaneet valmistumisaikojen pituuteen.

Psykologian opiskelu on haastavaa, sillä koulutusohjelmasta valmistuneet voivat työskennellä laaja-alaisesti joko yksityisellä tai julkisella sektorilla eri ammateissa – konsultteina, opiskelijoina, tutkijoina, yrittäjinä tai kliinisinä psykologeina. Yleisiä työpaikkoja ovat muun muassa terveyskeskukset, sairaalat, mielenterveys- ja päihdeyksiköt, perheneuvolat, koulutoimet, järjestöt, yritykset ja yhdistykset.

Kandidaatin tutkinto

Kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä ja kestää keskimäärin 3-4 vuotta. Koska kyseessä on alempi korkeakoulututkinto, se pitää sisällään pääaineen opiskelemisen ohessa myös perusopintoja ja sivuaineopintoja. Näin ollen opiskelijalla on opintojensa ohessa mahdollisuus tutustua muihin oppiaineisiin ja opiskella muun muassa kieliä, viestintää sekä tilastotiedettä. Lisäksi opiskelijoita kannustetaan vaihto-opiskelemaan korkeakoulun yhteistyöyliopistoihin tai muihin yliopistoihin, joihin voi hakeutua free mover -statuksella.

Kandidaatin tutkinnon edellytyksenä on suorittaa kaikki vaadittavat opinnot sekä kirjoittaa kandidaatintutkielma, jonka laajuus on keskimäärin 15 opintopistettä. Työn tarkoituksena on perehtyä tieteellisen opinnäytetyön laatimismenetelmiin, jotka liittyvät pääaineen vaatimuksiin. Kandidaatintutkielman hyväksyminen edellyttää, että opiskelijan kypsyysnäyte sekä osallistuminen proseminaariin läpäisevät niille asetetut vaatimukset.

Maisterin tutkinto

Ylemmän korkeakoulututkinto eli maisterin tutkinto on hieman kandidaatin tutkintoa lyhyempi, sillä se on laajuudeltaan 120 opintopistettä. Maisterin tutkinnon suorittamiseen kuluu opiskelijasta riippuen 2-4 vuotta. Joissain yliopistoissa on mahdollisuus valita kahdesta eri tutkintonimikkeestä, yleisimmin joko psykologian maisterin tai filosofian maisterin välillä. On kuitenkin syytä huomioida, että ainoastaan psykologian maisterin tutkinnon suorittanut voi työskennellä Valviran laillistamana psykologina.

Maisterin tutkinnon suorittamiseen vaaditaan, että opiskelija on suorittanut kaikki vaaditut opinnot. Monissa korkeakouluissa edellytetään lisäksi harjoittelua, jossa maisteriopiskelija saa käytännön kokemusta tulevasta työstään. Lisäksi maisterikokelaan tulee kirjoittaa pro gradu -tutkielma, jonka laajuus on yliopistosta riippuen 20-40 opintopistettä. Gradun tarkoitus on osoittaa, että tieteenharjoittaja on saavuttanut opinto-ohjelman tieteelliseen työn edellyttämät vaatimukset.

Jatko-opinnot

Psykologian maisteritutkinnosta valmistuminen ei suinkaan tarkoita, etteikö opiskelijalla olisi mahdollisuutta syventää osaamistaan tai hankkia lisäpätevyyttä. Hän voi jatkaa opiskelua tohtorikoulutettavana tai suunnata johonkin psykologian erikoistumiskoulutukseen. Valittavana on muun muassa erikoispsykologikoulutus, perheterapiakoulutus, psykoterapiakoulutus tai vaativan erityistason psykoterapiakoulutus.

Jatko-opintoja suoritetaan yleensä työn ohessa, joten niiden suoritusaika on perustutkintoa pidempi, vaikka ne ovatkin laajuudeltaan suppeampia. Tohtorikoulutettavat voivat työskennellä yliopistolla, mutta usein tutkimustyötä tehdään oman työn puitteissa.

Psykologeille järjestetään usein erilaisia kursseja ja täydennyskoulutuksia, joiden puitteissa on mahdollista kehittää ja täydentää jo hankittua kokemusta ja tietämystä. Vaikkei maisteriopintojen jälkeen suorittaisikaan jatkotutkintoa, saa kursseilta ja koulutustilaisuuksia hyviä eväitä oman ammattitaidon kehittämiseen ja alan uusiin suuntauksiin tutustumiseen. Kurssien avulla voi kartuttaa osaamistaan muun muassa NLP-tekniikasta, hahmoterapiasta tai kriisiterapiasta. Vaihtoehtoja on tarjolla runsaasti, joten kurssitarjonnasta kannattaa poimia kaikkein kiinnostavimmilta vaikuttavat opintokokonaisuudet. Mikäli into jatko-opintoihin herää toden teolla, on vaihtoehtona erikoispsykologi- tai psykoterapeuttikoulutus.

Erikoispsykologikoulutus

Erikoispsykologikoulutusta järjestää kansallinen yliopiston verkostoyhteistyö, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että siihen voi osallistua mistä tahansa verkostossa mukana olevasta yliopistosta. Opintosuuntaus mahdollistaa, että opiskelija voi kehittää itseään haluamaansa suuntaan.

Maisterivaiheen opinnoista poiketen tämä tutkinto on maksullinen ja sen voi suorittaa muutamassa vuodessa töiden ohella. Opinto-ohjelman laajuus on 120 opintopistettä, joten se sisältää yhtä paljon opintopisteitä kuin maisterin tutkinto. Erikoisaloja on kaiken kaikkiaan viisi kappaletta ja ne ovat kliininen terveyspsykologia, lapset ja nuoret, neuropsykologia ja työ- ja organisaatiopsykologia. Eri yliopistot ovat erikoistuneet tiettyihin oppiaineisiin, joten koulutuksesta kiinnostuneiden kannattaa varmistaa, missä koulussa juuri itseään kiinnostava aihealue on tarjolla.

Psykoterapeuttikoulutus

Toinen psykologian maisteriohjelmasta valmistuneelle erikoiskoulutus on psykoterapeuttikoulutus, joka on laajuudeltaan 60 opintopistettä. Ohjelma tarjoaa valmiuden toimia laillistettuna psykoterapeuttina, jonka toimintaa Valvira valvoo. Opintojen sisältö pohjautuu tiettyyn psykoterapiasuuntaukseen, joka vaihtelee koulutuspaikan ja aloitusajankohdan mukaan. Valtaosa psykoterapeuttikoulutuksesta on kognitiivista psykoterapiaa, mutta lisäksi on mahdollista opiskella integratiivista psykoterapiaa ja pari- ja perheterapiaa.

Psykoterapeuttikoulutusta järjestetään muun muassa Tampereen, Oulun, Jyväskylän, Helsingin ja Turun yliopistoissa. Psykoterapeuttikoulutus Yliopistolain (558/2009) määrittämän yliopistojen perustehtävän mukaiseksi aikuiskoulutukseksi katsottua psykoterapeuttikoulutusta järjestetään täydennyskoulutuksena, joten opiskelu onnistuu työn ohessa.