Mitk ovat yleisimmt ahdistuneisuushirit

Yleisimmät ahdistuneisuushäiriöt

Ahdistuneisuushäiriöt ovat tavallisia. Ne iskevät elämän kaikkiin osiin. Yleisyys ja oireet vaihtelevat ihmisestä toiseen. Tässä artikkelissa käsitellään yleisimpiä ahdistuneisuushäiriöitä ja mikä niiden oireet voivat olla:

• Panikkihäiriö
• Sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö
• Fobiat
• Pelko-oireinen häiriö
• Obsessiivinen-kompulsiivinen häiriö

Generalisoitunut ahdistuneisuushäiriö (GAD)

Generalised Anxiety Disorder (GAD) is a sickness. It comes with widespread anxiety. People may worry long-term and generally about possible failures or issues in different areas of life. These can be at work, money and finance, health and illness, better lifestyle or relationships. The fear is not caused by a personal event or problem.

The signs of anxiety disorder vary between people. Strong anxiety control issues lead to repetitive, negative thinking and uncertainty. Physical reactions those with phobias may experience are:

• feeling faint when the threat is perceived;
• feeling down;
• having sugar rushes, to deal with shock;
• coughing;
• having stomach pains;
• feeling overwhelmed with a rush of emotions.

Fobiat

Ahdistuneisuushäiriöiden kirjo on laaja. Useita eri muotoja voi ottaa. Yleisimmät ahdistuneisuushäiriöt ovat: fobiat, unihäiriöt, pakko-oireet, panikoijat, sosiaalisen ahdistuneisuuden häiriö ja generalisoitu ahdistuneisuushäiriö.

Alla kuvataan fobiaa lyhyesti:

• Fobiat ovat voimakasta ahdistusta ja vahvaa kieltäytymistä aiheuttavia asioita tai tilanteita kohtaan. Niissä on irrationaalisia pelkoja. Perustuvat pitkiin kokemuksiin tai ohimeneviin tunteisiin.
• Voi olla vaaran uhka tai hallitsemattomat pelon reaktiot. Fobiassa neurologinen aktiiviteettiominaisuutta ja impulsseihin vastaavaa osaa aivoissa.
• Rationaalisena sarjana nouseva trendi johtaa mahdolliseen ahdistukseen. Lopulliseen alhaaltapyrymisraenzamiazenaraajataan yhdistyvyys ja xzykyse. Fylojsiskeo ja epidaamuksen sama pyranaven. Azsoowaskaa ja rationoiaalasen. Tämä voi aiheuttaa pelon oireita ja ohjaamonsefneyktikaernaitoita.

Paniikkikohtaukset

Paniikkikohtaukset ovat yleisiä ahdistuneisuushäiriöihin liittyviä rasituksia. Ne aiheuttavat hyvin voimakkaita tunteita ja tuntemuksia, kuten hermostuneisuutta, ahdistusta ja pelkoa. Ne voivat nousta esille äkillisesti ja ilman syytä. Myös fyysisiä oireita voi esiintyä: hikoilua, pahoinvointia, hengenahdistusta ja sydämentykytystä.

Paniikkikohtaukset voivat kestää muutamista sekunneista useisiin tunteihin.

Paniikkikohtauksessa ihminen ei välttämättä tiedä mihin se johtaa ja huolehtii siitä, että se haittaa muiden eloa. Osa potilaista voi provosoida toisen paniikkikohtauksen laukaisevia tekijöitä. Paniikkikohtaus ei välttämättä aina laukea todellisen uhkan tai pelon johdosta. Se saattaa johtua myös maltillisesta stressistä ja vaikeuksista.

Obsessiivis-kompulsiivinen häiriö (OCD)

Obsessive-Compulsive Disorder (OCD) is an anxiety disorder which is unusually common worldwide. Anxiety & obsessive thoughts control a person’s thoughts & often cause significant side effects in everyday life. Symptoms of OCD can vary greatly from person to person.

Common OCD symptoms include:

• Fear of illness
• Exaggeration
• Counting compulsions
• Need to keep certain rituals in mind

These obsessive thoughts may affect a person’s daily activities & hobbies. Examples include excessive cleanliness linked to germ phobia or the need to arrange objects in a certain way. Sometimes anxiety is associated with unnecessary control of both things & relationships.

OCD is usually treated with psychotherapy & possibly with medications that help in managing OCD symptoms. Medications are usually administered in a single high dose during the course of treatment.

Ahdistuneisuushäiriöiden oireet

Ahdistuneisuushäiriöt? Yup!

Ne voivat ilmentyä eri tavoin. Esim. vuorotteluna, syömishäiriöinä tai pakko-oireisina vaivoina. Oireet voivat vaihdella henkilöstä toiseen. Ne voivat kestää kauan tai vain lyhyen ajan.

Tässä artikkelissa keskitymme ahdistuneisuushäiriöiden oireisiin:

Fyysiset oireet

Ahdistuneisuushäiriö voi aiheuttaa erilaisia oireita, näitä ovat mm.:

• Sydämen tykytys tai lyhyt sydämentykytys.
• Lihaskrampit tai jännitys.
• Huimaus, paniikki tai pyörrytys.
• Vatsan toimintahäiriöt, kuten pahoinvointi tai oksentelu.
• Ahdistus, ärtyneisyys tai epämukavuuden tunne.
• Vireystilan laskeminen ja uupuminen.
• Univaikeudet, unettomuus tai vaikeus nukahtaa.

Henkiset oireet

Ahdistuneisuushäiriöiden henkiset oireet ovat moninaiset. Ne vaihtelevat kestosta ja intensiteetistä. Näitä ovat:

• Jatkuva maniacontrolli
• Epäluulo
• Irrationaalinen pelko
• Huoli

Masentuneisuus on yksi yleisimmistä henkisistä oireista. Se vaikuttaa keskittymiskykyyn. Lisäksi ahdistuneisuushoitojen asiakkailla voi esiintyä alakuloisuutta, matalapainoisuutta ja toimintakyvyn heikkenemistä.

Myös liiallinen avuttomuuden ja estomaisyyden tunne on yleinen oire. Nämä kohtaamat vaikeudet voidaan tutkia ja hallita ammattilaisen terapeutin avulla.

Käyttäytymiseen liittyvät oireet

Ahdistuneisuushäiriöön liittyviä oireita ovat yleisimmät käyttäytymiseen liittyvät. Esimerkiksi yltiöpäisyys, pelko ja arkuus. Lapsilla ja nuorilla voi esiintyä voimakas negatiivinen reaktio ärsykkeisiin liittyen. He voivat myös kokea univaikeuksia.

Oireet voivat haitata arkielämää ja vaikuttaa sosialisaatioon, toiminnalliseen suorituskykyyn ja oppimiseen. Arjen onnistumiseen on tärkeää, että lapset ja nuoret voivat kohdata uutta sujuvasti:

• Yltiöpäisyys
• Pelko ja arkuus
• Voimakas negatiivinen reaktio ärsykkeisiin
• Univaikeudet
• Haitat arkielämään
• Vaikutukset sosialisaatioon
• Vaikutukset toiminnalliseen suorituskykyyn
• Vaikutukset oppimiseen

Ahdistuneisuushäiriöiden hoito

Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä. Niiden hoidolla voi olla suuri vaikutus elämässä. Yksilöllisyys on huomioitava. Yleisimmät ahdistuneisuushäiriöt ovat fobiat, social anxiety disorder, ahdistuneisuushäiriö ja posttraumaattinen stressihäiriö.

Tässä keskitymme ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon:

Lääkehoito

Ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoito voi auttaa hallitsemaan psyykkistä kokemusta ja lievittämään ahdistuneisuutta. Lääkkeitä voi olla farmaseuttisia, psykoaktiivisia, taustoittavia lisähoitoja tai psykoedukaatio. Psykiatrisen erikoislääkärin kanssa keskusteltaessa suositellaan SSRI-lääkkeitä. Ne hoitavat ahdistusta, pelkoa ja masennusta.

Toinen vaihtoehto ovat Anxiolyytit, eli rauhoittavat aineet, kuten Ativan ja Xanax. Ne liittyvät GABAA-reseptoreihin ja voivat jopa auttaa nukahtamiseen asti. Buspar auttaa lievittämään ahdistuksen, pelon ja ADHD:n oireita.

Psykoterapia

Psykoterapia on tärkeä osa ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Potilaat voivat käyttää sitä ymmärtääkseen ahdistuksen syyt ja selviytyäksenään epämiellyttävistä tunteista. Hoitotavoitteena on vahvistaa potilaan emotionaalista hyvinvointia ja oppia stressinhallintakykyjä.

Erilaisia psykoterapiamuotoja tarjotaan potilaalle elintavoista, terveydentilasta ja vakavuudesta riippuen. Perinteinen psykoterapia, kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia ja analyyttinen psykoterapia auttaa ihmisiä hallitsemaan ahdistusta ja sen syitä. Lyhytkestoiset interventiot tarjoavat nopeampaa hoitoa lievempien ahdistusoireiden kohdalla. Integroiduilla lähestymistavoilla, kuten Cognitive Behavior Integration – CBT-I:lla, on ollut korvaamatonta arvoa.

Ihmiset voivat myös käyttää muita hoitomenetelmiä, kuten lääkehoitoa ja pelkoihin suuntautunutta muutosten vahvistamista. Potilaan on puhuttava lääkärin kanssa saadakseen parhaan mahdollisen hoidon. Vanhempien tuki on myös erittäin tärkeää. Tutkimustuloksia on luettava, jotta saadaan viitteellisyyksiä hoitoihin.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) on psykoterapeuttista menetelmää. Sen tarkoitus on muuttaa huonojen ajatusmallien ja epäsopivien kokemusmaailmojen suhteen syntyviä ahdistuneisuushäiriöitä. Tavoitteena on auttaa potilasta itsehallinnassa.

CBT-suuntauksessa painotetaan voimavarakeskeisyyttä ja asennemuutosta. Tämä tarjoaa ratkaisuja ja taitoja ahdistuneisuuden, ärsykkeiden ja heikkouksien hallintaan.

Menetelmiä ovat:

• Palautekeskinen keskustelu
• Tapahtumasuunnittelu ja ymmärtäminen
• Elmäntilanteen soveltaminen, haastattelut, stressinhallinnan harjoitukset ja arvo- tai uskomusanalyysit

Nämä yhdessä auttavat potilasta hallitsemaan ahdistuneisuuden puolia. Tämä tuo hyvinvointia elämän eri osa-alueille.

Muut hoitomuodot

Erilaiset muut hoitomuodot, kuten toimintaterapia, voivat auttaa hallitsemaan ahdistuneisuushäiriötä. Prosessi on yksilöllinen. Potilas oppii stressinhallintakeinoja, mielenkiintoista tekemistä ja turvallista ohjausta. Esimerkkejä harjoituksista: musiikinopetus, ulkoilu ja käsityöprojektit.

Psykodynaamisen vastuu terapiasta ja ahdistuneiden hoitojen vaihtoehdoista tulisi saada enemmän tietoa. Pyrkimys on saavuttaa yhteistä tavoitetta. Ahdistusta pohditaan syvempien aiheiden pohjalta. Tutkitaan potilaan arvoja ja tunteita erilaisissa elämisen tilanteissa ja kokemuksissa.

Lisensioitu terapeutti voi auttaa lukemaan diagnoositiedoista translatioidun version. Terapeutti voi antaa opastusta diagnostisten tulosten tulkitsemisessa. Terapeutti tarjoaa apua arjen elämisen muutoksissa. Hänellä on tutkimusperusteista tietoa psykologisten resurssien palauttamiseen. Terapeutti voi mittata, lieventää ja hoitaa ahdistuneisuushäiriötä. Kognitiivisen terapian keinot voivat lievittää oireita ja hoitaa ahdistusta.

Ahdistuneisuushäiriöiden ehkäisy

Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä. Ne vaikuttavat elämään ja tuovat epäsuotuisia seurauksia. Siksi on tärkeää tunnistaa ja estää ahdistuneisuushäiriöiden oireita. Tässä osiossa kerromme, miten:

Stressinhallinta

Stressinhallinta on tärkeää ahdistuneisuushäiriöiden ehkäisyssä. Ihmisen tulee oppia hallitsemaan stressiä ja tunnistamaan sekä ratkaisemaan sen aiheuttamat ongelmat. Stressinhallinta auttaa pitämään hyvää mielenterveyttä ja estää ahdistuneisuushäiriöiden pahenemista.

Miten hallita stressiä?

• Aloita yrittämällä tunnistaa, mitkä tilanteet ja tapahtumat aiheuttavat sinussa ahdistusta ja stressiä.
• Yritä keksiä tapoja lievittää stressiä, kuten fyysinen harjoittelu, rentoutumisharjoitukset, musiikin kuuntelu, harrastukset ja asioiden priorisointi.
• Keskustele myös oman ammattilaisesi kanssa, jos edellä mainitut toiminnot eivät tuota haluttua tulosta.
• Välillä voi olla hyvä saada vinkkejä siitä, miten siirtyä huolestuneesta asennosta iloiseen.

Liikunta

Liikunta on yleinen ehkäisevä toimenpide ahdistuneisuushäiriöiden torjunnan suhteen. Se vahvistaa fyysistä ja psyykkistä terveyttä, auttaa meitä stressin purkamisessa ja rentoutumisessa. Siksi se on tärkeä osa useimpien ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa.

Tutkimukset osoittavat, että liikkuvilla henkilöillä on pienempi mahdollisuus masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Aikuisten viikoittainen liikunnan suositeltu taso on noin 150 minuuttia. Aloita kevyesti ja kasvata tasoa pikkuhiljaa. Se auttaa itsehoitoasi ahdistuneisuushäiriöiden torjunnassa.

Ravitsemus

Ravitsemuksen merkitys ahdistuneisuushäiriöiden ehkäisyssä ei ole puhuttu tarpeeksi. Tämä on kuitenkin äärimmäisen tärkeä tekijä, jolla voidaan alentaa ahdistavan haitan riskiä. Erityisesti on korostettava ravinnon monipuolisuutta ja ravintosisältöjen optimointia sekä tarjota hyviä vaihtoehtoja, kuten vitamiineja ja mikronutrientteja.

Nämä edesauttavat terveellisen ja hyvinvoivan ruokavalion muodostamista. Hyvien ruoka-aineiden avulla voidaan joissain tapauksissa alentaa ahdistavien oireiden ilmaantumista ja parantaa painonhallintaan liittyviä ongelmia.

Vitamiinien ja hivenaineiden saannin tulisi myös huomioida. Nämä mahdollistavat kehon toimintojen ylläpidon sekä parantavat ruoan vaikutusta mental healthiin. Tarpeeksi proteiinia ja tiettyjä makro- ja mikronutrientteja sisältävä monipuolinen ruokavalio on erittäin arvokas aineiston lähde. Tämä auttaa vähentämään ahdistavia oireita ja edesauttaa monia mielenterveyden osa-alueita, kuten painonhallintaan liittyviä ongelmia.

Henkinen hyvinvointi

Ahdistuneisuushäiriöiden ehkäisy edellyttää mielenterveyden edistämisen taitoja eri ikäryhmille. Parhaiten ne voidaan luoda empiirisesti maailmanlaajuisella lähestymistavalla. Henkinen hyvinvointi on tärkeä osa ahdistuneisuushoidon kattamisessa. Marsalkkaa potilaan terveyden suojelu. Tehokas hyvinvoinnin hallinta ja ylläpito vaatii useita toimia.

• Eettisten arvojen heijastaminen
• Suojaavien mielenterveyspalvelujen tarjoaminen ja ohjaaminen henkiseen terveyteen liittyviin sankareihin.
• Vapaaehtoisuudesta ajatellut ponnistelut tuovat rauhan omaan itseen. Tämä auttaa sosiaalisessa verkostoitumisessa, elinympyröissä selviytymisessä ja epäoikeudenmukaisuuden minimoimisessa.
• Maksimaalinen huomiokyky saavutetaan laimentamalla stereotypioiden juurtuneet vakaumukset ahdistusta aiheuttavista toimenpiteistä.
• Riskitekniikoiden avoin tunnustaminen antaa ammattilaisille mahdollisuuden tarjota laadukkaita palveluita asiakkailleen.

Frequently Asked Questions

Q1: Mitä ovat yleisimmät ahdistuneisuushäiriöt?

A1: Yleisimpiä ahdistuneisuushäiriöitä ovat paniikkihäiriö, sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö, fobiat ja posttraumaattinen stressihäiriö.

Q2: Mitkä ovat ahdistuneisuuden oireita?

A2: Ahdistuneisuuden oireita ovat muun muassa unihäiriöt, jatkuva uupumus, voimakas hermostuneisuus, paniikkihäiriö, ahdistuneisuus, pelot ja ärtyneisyys.

Q3: Miten ahdistuneisuutta voidaan hoitaa?

A3: Ahdistuneisuutta voidaan hoitaa lääkkeillä, kognitiivisella käyttäytymisterapialla, terapioilla ja itsehoitotekniikoilla.